Tigris-tunneli – suuren joen kadonneet lähteet Itä-Tavrin vuoristossa

Tigris-tunneli (Dicle Tüneli, saks. Tigristunnel) on luonnon- ja arkeologinen muistomerkki Diyarbakırin maakunnassa Turkin kaakkoisosassa, Itä-Tavrin vuoristossa. Täällä, kapeassa rotkossa, yksi Tigris-joen lähteistä tunkeutuu kalkkikivimassan läpi pitkänä maanalaisena käytävänä muodostaen harvinaisen luonnonilmiön – karstitunnelin, jonka läpi virtaa todellinen vuoristojoki. Tigris-tunneli on kuitenkin kuuluisa paitsi geologisista syistä myös siksi, että sen seinillä on säilynyt assyrialaisia cuneiform-kirjoituksia ja reliefiä 9. vuosisadalta eKr., jotka ovat peräisin kuninkaista Tiglat-Pileser I:stä ja Salmanassar III:sta, jotka vierailivat täällä henkilökohtaisesti ja pitivät Tigris-joen lähdettä tunnetun maailman rajana. Tämä on yksi assyrialaisen sivilisaation kaukaisimmista ja vaikeapääsyisimmistä todisteista, eräänlainen ”suurten kuninkaiden allekirjoitus” Mesopotamian kynnyksellä.

Historia ja alkuperä

Tigris on Eufratin ohella yksi kahdesta suuresta joesta, joiden välissä sumerilainen ja akkadilainen sivilisaatio syntyivät. Muinaisille mesopotamialaisille Tigris-joen lähde oli mytologisesti merkittävä kohde: sitä pidettiin asutun maailman rajana, porttina vuorille ja samalla hedelmällisyyden symbolina. Assyrian kuninkaat, jotka perustivat ensimmäisen maailmanimperiumin, tekivät toistuvasti sotaretkiä pohjoiseen, Nairin ja Urartun vuorille, ja saavuttivat nämä paikat.

Ensimmäinen hallitsija, joka jätti tänne kirjoituksen, oli Tiglat-Pileser I (hallitsi noin 1114–1076 eKr.). Hän saavutti kolme kertaa henkilökohtaisesti ”Tigris-joen lähteen” ja käski kaivertaa kallioon tunnelin lähellä muistomerkin cuneiform-kirjoituksella ja reliefin, jossa oli hänen kuvansa. Noin kaksi vuosisataa myöhemmin, 800-luvulla eKr., tänne saapui Salmanassar III (859–824 eKr.) – yksi Assyrian sotaisimmista kuninkaista. Hänkin kaiversi kallioihin useita reliefiä ja kuvasi matkansa yksityiskohtaisesti niin sanotuissa ”Mustissa obeliskeissa” ja Kalhusta (nykyinen Nimrud) löydetyissä kronikoissa. Näissä teksteissä mainitaan ”joen suu” ja rituaalit, jotka kuningas suoritti tunnelin suulla uhraamalla jumalille Assurille ja Adadille.

Antiikin aikana eurooppalaiset olivat unohtaneet tunnelin ja Tigris-joen lähteet, ja keskiajalla ne olivat tunnettuja vain paikalliselle väestölle – kurdeille ja armenialaisille, jotka käyttivät ympäröiviä luolia turvapaikkoina. Englantilaiset matkailijat Henry Layard ja Horace Rassam, jotka etsivät Kurdistanista assyrialaisia muinaismuistoja, löysivät nämä paikat uudelleen tieteen käyttöön 1860-luvulla. Saksalaiset tutkimusretkikunnat tekivät paikan yksityiskohtaisen tutkimuksen vuosina 1899 ja 1937. Nykyään paikka sijaitsee vuoristossa Lijen ja Hazron piirikuntien välissä, noin 1450 metrin korkeudessa, ja sitä pidetään edelleen yhtenä Turkin vähiten vierailtuista historiallisista nähtävyyksistä.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Tigris-tunneli on paikka, jossa luonnon ja ihmisen arkkitehtuuri kohtaavat samassa pisteessä. Itse maanalainen käytävä on karstiprosessien luomus: vesi on miljoonien vuosien ajan liuottanut kalkkikiveä, kunnes se on kaivanut siihen noin kilometrin pituisen kanavan, jota pitkin nyt virtaa yksi Tigris-joen lähteistä.

Luonnollinen tunneli ja sen ulostulo

Reitin pääkohde on joen ulosvirtaus tunnelista. Täällä vesi purkautuu pimeästä, vaaleanharmaalla kalkkikivellä reunustetusta kaaresta ja syöksyy kivisängyn kautta alas vihreään laaksoon. Sillan korkeus sisäänkäynnin kohdalla on 8–10 metriä ja leveys jopa 15 metriä. Tunneliin pääsee vain kesällä, kun vedenpinta on alimmillaan, ja vain lyhyen matkan päähän: pidemmälle tarvitaan varusteita ja kokenutta opasta.

Assyrialaiset reliefit ja kirjoitukset

Tärkein historiallinen aarre on kaksi reliefiä kallioissa tunnelin sisäänkäynnin luona ja sen yläpuolella olevassa pienessä luolassa. Ensimmäisessä on kuvattu oikealle kääntynyt kuningas, joka on nostanut kätensä – tyypillinen assyrialaisten hallitsijoiden ikonografia jumalille kumartavassa asennossa. Hahmon yläpuolelle ja sen viereen on kaiverrettu cuneiform-teksti, jossa kuningas kutsuu itseään ”maailmankaikkeuden kuninkaaksi, neljän maailmanmaailman kuninkaaksi”. Tämä reliefi on omistettu Tiglat-Pileser I:lle. Toinen reliefi, joka on tyyliltään ja säilyvyydeltään myöhempi, liittyy Salmanasar III:een. Molemmat reliefit ovat kärsineet voimakkaasti sään vaikutuksista, mutta siluetit ja osa kirjoituksesta ovat edelleen luettavissa. Tunnelin yläpuolella olevan luolan sisällä on kolmas kirjoitus, joka täydentää kokonaisuutta.

Ympäröivä maisema

Laakso, johon Tigris virtaa, on kapea kanjoni, jonka jyrkät rinteet ovat tammen ja katajan peitossa. Sen yläpuolella kohoavat Itä-Tavrin harjanteet – vuorijono, joka on edelleen yksi Turkin koskemattomimmista. Polun korkeimmilta kohdilta avautuu panoraama useista rinnakkaisista harjanteista ja tasangoista, joita pitkin kulkivat muinoin kauppa- ja sotareitit Assyriasta Urartuun. Läheltä löytyy myös muita muinaismuistoja: linnoitusten ja kalliohaudojen jäännöksiä, jotka oletettavasti ovat peräisin varhaiselta rautakaudelta.

Yhteys muihin assyrialaisiin muistomerkkeihin

Tigris-tunneli kuuluu korkealla sijaitsevien assyrialaisten muistomerkkien ryhmään yhdessä Egilin (muinainen Tushpan, tekojärven rannalla) ja Birklenin reliefien kanssa. Ne kaikki syntyivät assyrialaisten kuninkaiden pohjoisiin sotaretkiin liittyen ja muodostavat eräänlaisen ”muistoreitin”, jolla imperiumin hallitsijat vahvistivat alueellisia vaatimuksiaan.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

• Tiglath-Pileser I kertoo yhdessä kirjoituksistaan ylpeänä, että hän on ”ensimmäinen kuninkaista, joka on päässyt Tigris-joen lähteelle”, vaikka todellisuudessa täällä oli käynyt jo ennen häntä aikaisempien aikakausien hallitsijoita – tätä ei kuitenkaan ole kirjallisesti vahvistettu.
• Paikallisessa kurdiperinteessä tunnelia pidetään ”porttina maanalaisiin valtakuntiin”; aiemmin tänne jätettiin lahjoja joen hengille, pyytäen hyvää satoa ja runsaita sateita.
• Salmanasar III:n reliefissä kuninkaan hahmon vieressä näkyy jälkiä jumalista Assurista ja Adadista – jumaluuksista, jotka vastasivat sodasta ja ukkosesta. Tämä on harvinaisin tapaus, jossa assyrialainen ikonografia on säilynyt ulkoilmassa niin kaukana imperiumin keskuksesta.
• Tästä lähteestä (Birkleyn) virtaa yksi kahdesta Tigris-joen muodostavasta päävirrasta; toinen tulee luoteesta, ja ne yhtyvät Lijen alapuolella.
• Yksityiskohtainen kuvaus assyrialaisista seremonioista tunnelin luona sisältyy niin sanottuun ”Balawatin pronssiporttien kirjoitukseen” – reliefikaistaleisiin, jotka löydettiin Nimrudista ja joita säilytetään nykyään British Museumissa.
• Paikkaa ei pitkään aikaan vartioitu, koska sinne oli vaikea päästä: 1900-luvulla osa kirjoituksista tuhoutui paikallisen tien rakentamisen yhteydessä tehtyjen räjäytystöiden seurauksena.
• Nykyään Tigris-tunneli kuuluu Unescon maailmanperintöluettelon alustavaan luetteloon nimellä ”Tigris-joen lähteet – Birkenin/Birkleninin reliefit”.

Miten sinne pääsee

Tigris-tunneli sijaitsee vuoristossa Lice- ja Hazro-piirien välissä Diyarbakırin maakunnassa, 90 km Diyarbakırin kaupungista koilliseen. Lähin lentokenttä on Diyarbakır (DIY), jonne on säännöllisiä lentoja Istanbulista ja Ankarasta. Diyarbakyrista Liceen kulkee asfalttitie; Licessä kannattaa palkata paikallinen kuljettaja jeepillä tai nelivetoautolla – tien viimeiset 10–15 km ovat hiekkatietä, etenkin sateiden jälkeen. Kävelymatka lähimmästä kylästä kestää noin tunnin polkua pitkin puron varrella. Itsenäistä kävelyä ei suositella: polku on huonosti merkitty, ja ilman paikallista opasta on helppo eksyä maastossa. Paras vaihtoehto on suunnitella vierailu päiväretkeksi Diyarbakırista, lähtemällä aikaisin aamulla, jotta palaat takaisin ennen pimeän tuloa.

Vinkkejä matkailijalle

Paras aika on kesäkuun loppu – syyskuu, jolloin vedenpinta sallii lähestyä itse tunnelia ja tarkastella reliefiä. Keväällä tie on usein huuhtoutunut, ja talvella korkealla vuorilla on lunta. Ota mukaan tukevat vaelluskengät, taskulamppu (tunnelin sisällä on pimeää jopa päivällä), vesivarasto ja kevyt takki – veden äärellä on viileää jopa kesän helteillä. Vesivarusteet (kumisaappaat tai vaellussandaalit) helpottavat huomattavasti pääsyä kaiverruksiin. Kunnioittakaa paikkaa: assyrialaiset reliefit ovat herkkiä, niiden koskettaminen ja varsinkaan jäljennösten ottaminen on ehdottomasti kielletty. Älä jätä roskia jälkeesi äläkä sytytä tulta laaksossa. Tarkista ennen matkaa Diyarbakyrin matkailutoimistosta alueen ajankohtainen tilanne: alue on aiemmin ollut epävakaa, ja joskus tarvitaan jandarmien lupa. Yhdistä vierailu Diyarbakyrin muinaisen kaupungin (UNESCO-kohde), sen basalttiseinien, On Gözlü -sillan ja Hevselin puutarhojen katseluun. Tigris-tunneli on paikka matkailijoille, jotka arvostavat aitoutta mukavuuden sijaan: täällä historia soi ilman koristeita, joen liplatuksessa ja tuulen huminassa palaneiden kallioiden yllä.